Välillä sitä toivoisi, että elämän risteyksissä olisi tienviittoja

Lapsena kaikilla meillä on suuria unelmia ja pyrkimyksiä. Ajatuksille ja mielikuvitukselle vain taivas on rajana ja uskallamme haaveilla mitä mahdottomimmista ja käsittämättömimmistä asioista, joita elämässä haluamme myöhemmin saavuttaa. Mutta mitä tapahtuu lopulta näille suurille unelmille vuosien varrella ja miksi ne jäävät useimmilla ihmisillä lopulta unholaan?

Mietin, että johtuuko se nuoruuden ajan rajattomasta mielikuvituksesta vai saako aikuisuus lopulta unohtamaan keitä todellisuudessa olemme, ja muutummeko me ihmisenä todellisuudessa niin paljon vuosien vierisessä eteenpäin. Ei, en usko että se on sitä. Ympäristö muokkaa kyllä meitä jokaista ihmisenä, välillä hyvin voimakkaastikin, mutta siihen syvimpään omaan perusluonteeseemme ja olemukseemme emme voi vaikuttaa. Se on meidän luonto.

Fakta on, että vuosien varrella elämä opettaa ja realiteetit iskevät vasten kasvoja. Toiset ottavat nämä iskut vastaan paremmin ja menevät läpi vaikka harmaan kiven seuraten kohti unelmiaan, mutta toiset nostavat helpommin valkoisen lipun pöydälle ja tyytyvät vähempään. Mikä sitten on oikein ja mikä väärin, mikä järkevää ja mikä ei? Kenelläkään ei ole oikeutta arvostella toisen ihmisen päätöksiä ja valintoja, jos ei ole kulkenut satoja kilometrejä hänen kengissään. Elämä kun ei aina ole niin mustavalkoista, miltä se ulospäin toisten silmiin voi näyttää.

Yleensä elämässä asiat tuppaavat menemään niin, että jos jotain todella haluaa, niin tarkoittaa se sitä, että jostain toisesta täytyy samalla luopua. Päätöksiä on tehtävä, niistä on kannettava vastuu ja päätösten kanssa on elettävä, olivatpa ne sitten hyvä tai huonoja. Omalta osaltani sen voin sanoa, että pahinta on pitkittää asioita tai jäädä murehtimaan liiaksi sellaista, mihin itse ei voi vaikuttaa.

Elämä on liian lyhyt turhaan murehtimiseen ja maailmassa on yksinkertaisesti vain niin paljon kaikkea sellaista hyvää, mitä jokaisen kannattaa kokea, että ei kannata jäädä tuleen makaamaan! Jokaisella meillä on vain yksi elämä elettävänä, joten kannustan kaikkia rohkeasti pyrkimään eteenpäin kohti omia unelmia ja haaveita! Aina elämä ei ole pelkkää nousuhumalaa ja siemensyöksyä ja välillä ropisee niskaan jos mitäkin loskaa, mutta tärkeintä on muokata omaa elämää kokoajan sellaiseen tilanteeseen, että siitä pystyy nauttimaan itse ja olemaan onnellinen hetkessä!    

PS. ja muistakaa: "Elämässä on mahdotonta voittaa suuria palkintoja ottamatta riskejä."

<3 yst.terv S&S -ylläpito. tompe